perjantai 13. helmikuuta 2015
torstai 12. helmikuuta 2015
maanantai 9. helmikuuta 2015
lauantai 7. helmikuuta 2015
Kohtaamisia
Matkustamisessa on mielestäni parasta, kun saa jättää itsessään asuvan suomalaisen mykän mörön Helsinki-Vantaalle ja muuntautua lentomatkan aikana puheliaaksi maailmanmatkaajaksi. Mitä pidemmälle matka etenee, sitä useammin huomaan heittäväni huulta kaupan kassalla, campingalueen tiskipaikalla tai suihkuvuoroa jonotellessa. Yllättävän monella rupattelukaverilla on jokin kontakti Suomeen. Löytyy vävyä, miniää ja saunafirmaa. Jokaisen kontaktin jälkeen pohtii, miten mahtavaa sakkia tähän maailmaan mahtuukaan.
Vaikuttavin kohtaaminen sattui taukopaikalla jossain Lakes Entrancen ja Merimbulan välillä. Reissuväsymys oli alkanut painaa meitä matkalaisia, ja neljän tunnin ajomatkat alkoivat tuntua takamuksissa. Olimme nuolemassa viimeisiä jäätelönrippeitä huuliltamme, kun paikalle saapui kaksi pyöräilijää. Kyselin siinä perinteiset "mistäs tuutte ja minne matka" kysymykset, joihin sain odottamattoman vastauksen. Isä ja poika olivat lähteneet normaalia pidemmälle pyöräretkelle toukokuussa 2014 Etelä-Saksasta. Matka oli taittunut Turkin ja Lähi-Idän kautta Kiinaan ja Luoteis-Aasiasta Australiaan. Viimeinen etappi Uusi-Seelanti oli jo lähellä. Sadan kilometrin päivävauhdilla kaksikko oli kulkenut, tavoitteenaan saada mittariin 25 000 km. Harmittelivat ainoastaan sitä, että Kiinan "pätkällä" kommunikointi paikallisten kanssa oli haastavaa. "Onneksi meillä oli juttuseuraa toisistamme!"
Jatkettuamme matkaamme olimme pitkään omissa mietteissämme. Hiljaisuuden rikkoi kuski ratin takaa: "Kaikkeen ne ihmiset ryhtyy!"
- Kati
Maestro grillaa
perjantai 6. helmikuuta 2015
Asuntoautomatka
Me olemme olleet asuntoautolla kahdeksan päivää. Pisin matka kesti noin viisi tuntia. Autossa istuminen on ehkä maailman tylsintä, koska kuuluu koko ajan jotain helinää. Automatkoilla pelasimme ja luimme kirjoja. Sen ansiosta luin yhden Me Rosvolat kirjan kahdessa päivässä. Me pysähdyimme Wilsons Promontorylla, Merimbulassa ja monissa muissa paikoissa, mutta hienoin oli Great Ocean Roadin 12 apostolia, koska vesi oli hionut niiden pintaa upeiksi.
Autossa syöminen on ollut mahtavaa, mutta nukkuminen ei niinkään. En pidä nukkumisesta siksi, että pienimmästäkin liikkeestä auto heiluu. Uiminen on ollut ihan sairaan kivaa kuumassa ilmassa. Olen uinut meressä ja uima-altaassa.
Autossa syöminen on ollut mahtavaa, mutta nukkuminen ei niinkään. En pidä nukkumisesta siksi, että pienimmästäkin liikkeestä auto heiluu. Uiminen on ollut ihan sairaan kivaa kuumassa ilmassa. Olen uinut meressä ja uima-altaassa.
- Siri
 |
| Metungissa |
keskiviikko 4. helmikuuta 2015
Ajatelmia Australiasta
Melbourne on kuin Helsinki erinomaisella kahvilla ja ilman väkisin keksittyjä säädöksiä. Todella rennon ja turvallisen tuntuinen tilava suurkaupunki. Kaikki toimii, kaikki tuntuvat nauttivan elämästään. Hintatasokin on tutun turvallisesti samalla tasolla Helsingin kanssa. Hehkutus vielä Grill’d –nimiselle ruokalalle huikean hyvistä burgereista.
Pöyry-kollegani Tobyn vanhemmat ja sisko perheineen viimeistään saivat Pekan, toisen Australiassa asuneen kollegani, saatesanat palaamaan mieleeni: ”Varo sitten, sillä se on maa josta ei oikein välittäisi palata takaisin”. Road trippimme ensimmäisenä etappina karautimme näet Cranen perheen pihaan kohtuuttoman kokoisella asuntoautollamme. Melbournesta reilun tunnin päässä saimme todella sydämellisen vastaanoton. Mutustelkaapa sanaa vieraanvaraisuus hetken aikaa niin pääsette tunnelmaan. Tobyn siskonmies, James, vei meikän seuraavana aamuna kalaan ja heti napsu. Flathead, snapper ja squid (mustekala) kävivät veneessä. Eihän ne kooltaan meidän kotoisille hauille tällä kertaa pärjänneet, mutta upea aamupäivä kerrassaan.
Tuo kohtuuttoman kokoinen kulkuneuvomme oli kohtuullisen epäkäytännöllinen Great Ocean Roadin mutkaisilla teillä. Taiteilija Edelmanin laulelma ”karavaanari, karavaanari, kaikkien kaveri” pyöri mielessä, kun viittäkymppiä kasikympin tiellä päästelin menemään. Drive left in Australia –kyltit matelivat vastaan, kun Kati hehkutti maisemia vieressä. Hemmetti mä mitään uskaltanut katsella. Hieno tie se on ja kannatti ajella 12 Apostolille saakka, jossa alkoi olla maisemat ihan näkemisen arvoisia. Arttu vaan manasi, ettei edes voitu ottaa tarjolla ollutta helikopteri-sightseeingia.
Parin yön jälkeen kurvattiin pois rannikolta kohti viineistään tunnettua Yarran laaksoa. Vähän meni vihkoon viinitilavierailut, kun ne ovat näköjään maanantaisin kiinni. Onneksi paikallinen suklaatehdas oli auki. Yksi syy lisää jäädä tänne.
Wilson’s Promontory. Hämmentävän upea niemeke. Jos Jumala on maailmaa luodessaan Norjan kohdalla ollut pirteällä tuulella vuonoja piirrellessään (terkut KePon Porsgrunnin jaokselle) niin samaa voi sanoa tästä seudusta. Kukkulaa, kengurua, hiekkarantaa, papukaijaa, metsää, vompattia, kalliorantaa. Toby tiesi mitä teki, kun merkkasi meidän matkasuunnitelmaan ensimmäisenä Wilson’s Promin.
Aussit pitävät tiet suorina, fish’n’chipsit maistuvina ja paikkojen nimet yksinkertaisina kuten Ninety Mile Beach, jonka varrella ollaan tämä yö. Keli on edelleen normaalia selvästi viileämpi sekä tuulisempi ja kun tuossa rannalla käytiin niin saatettiin hyvin olla ainoat ihmiset koko 90 mailin matkalla. Silmänkantamattomiin näkyi autiota hiekkarantaa ja ajatukset alkoivat kauas sinne lumiseen Suomeen kantamaan. Jos ei nyt kuitenkaan tänne jäädä niin nautiskellaan reissumme toisesta puoliskosta kohti Sydneytä rauhassa. Kelienkin pitäisi lämmetä 30 asteen yläpuolelle.
-Tuukka
Pöyry-kollegani Tobyn vanhemmat ja sisko perheineen viimeistään saivat Pekan, toisen Australiassa asuneen kollegani, saatesanat palaamaan mieleeni: ”Varo sitten, sillä se on maa josta ei oikein välittäisi palata takaisin”. Road trippimme ensimmäisenä etappina karautimme näet Cranen perheen pihaan kohtuuttoman kokoisella asuntoautollamme. Melbournesta reilun tunnin päässä saimme todella sydämellisen vastaanoton. Mutustelkaapa sanaa vieraanvaraisuus hetken aikaa niin pääsette tunnelmaan. Tobyn siskonmies, James, vei meikän seuraavana aamuna kalaan ja heti napsu. Flathead, snapper ja squid (mustekala) kävivät veneessä. Eihän ne kooltaan meidän kotoisille hauille tällä kertaa pärjänneet, mutta upea aamupäivä kerrassaan.
Tuo kohtuuttoman kokoinen kulkuneuvomme oli kohtuullisen epäkäytännöllinen Great Ocean Roadin mutkaisilla teillä. Taiteilija Edelmanin laulelma ”karavaanari, karavaanari, kaikkien kaveri” pyöri mielessä, kun viittäkymppiä kasikympin tiellä päästelin menemään. Drive left in Australia –kyltit matelivat vastaan, kun Kati hehkutti maisemia vieressä. Hemmetti mä mitään uskaltanut katsella. Hieno tie se on ja kannatti ajella 12 Apostolille saakka, jossa alkoi olla maisemat ihan näkemisen arvoisia. Arttu vaan manasi, ettei edes voitu ottaa tarjolla ollutta helikopteri-sightseeingia.
Parin yön jälkeen kurvattiin pois rannikolta kohti viineistään tunnettua Yarran laaksoa. Vähän meni vihkoon viinitilavierailut, kun ne ovat näköjään maanantaisin kiinni. Onneksi paikallinen suklaatehdas oli auki. Yksi syy lisää jäädä tänne.
Wilson’s Promontory. Hämmentävän upea niemeke. Jos Jumala on maailmaa luodessaan Norjan kohdalla ollut pirteällä tuulella vuonoja piirrellessään (terkut KePon Porsgrunnin jaokselle) niin samaa voi sanoa tästä seudusta. Kukkulaa, kengurua, hiekkarantaa, papukaijaa, metsää, vompattia, kalliorantaa. Toby tiesi mitä teki, kun merkkasi meidän matkasuunnitelmaan ensimmäisenä Wilson’s Promin.
Aussit pitävät tiet suorina, fish’n’chipsit maistuvina ja paikkojen nimet yksinkertaisina kuten Ninety Mile Beach, jonka varrella ollaan tämä yö. Keli on edelleen normaalia selvästi viileämpi sekä tuulisempi ja kun tuossa rannalla käytiin niin saatettiin hyvin olla ainoat ihmiset koko 90 mailin matkalla. Silmänkantamattomiin näkyi autiota hiekkarantaa ja ajatukset alkoivat kauas sinne lumiseen Suomeen kantamaan. Jos ei nyt kuitenkaan tänne jäädä niin nautiskellaan reissumme toisesta puoliskosta kohti Sydneytä rauhassa. Kelienkin pitäisi lämmetä 30 asteen yläpuolelle.
-Tuukka
 |
| Ninety Mile Beach, Lakes Entrance |
tiistai 3. helmikuuta 2015
sunnuntai 1. helmikuuta 2015
Melbourne
Melbourneen saavuimme sunnuntaina yöllä. Taksi maksoi kaksi kertaa enemmän kuin päivällä. Se maksoi 50 AUD eli noin 37€. Seuraavana aamuna heräsin yhdeltätoista. Sitten lähdimme syömään ulos. Minä otin leipää, appelsiinimarmeladia ja pekonia. Maanantaina menimme katsomaan Australian päivän paraatia. Siihen tuli kyllä esteitä. Ensin tulimme väärästä suunnasta ja myöhässä. Sitten meille tuli eteen mielenosoitus. He olivat aborginaaleja. He halusivat heille enemmän oikeuksia. Kävimme myös museossa. Siellä oli dinosauruksia ja hyönteisiä. Otin niistä paljon kuvia. Kävimme myös eläintarhassa. Se oli hieno. Melbourne oli hieno ja mukava paikka.
-Arttu
Kenguruita Melbournen eläintarhassa
lauantai 31. tammikuuta 2015
tiistai 27. tammikuuta 2015
maanantai 26. tammikuuta 2015
sunnuntai 25. tammikuuta 2015
Lentomatka Suomesta Australiaan
Toisessa koneessa, joka oli melkein samanlainen kuin ensimmäinen mutta siinä ei ollut näyttöjä koska se oli paljon vanhempi, annettiin pussukat. Pussukoissa oli iPad suoja, silmälaput, sukat ja jotain muuta mitä en muista. Toinen matka oli ehkä yksi surkeimmista lennoista ikinä. Minulla oli huono olo ja huimasi. Tykkäsin lentää enemmän Finnairilla kuin Jetstarilla. Nyt olen vielä vakuuttuneempi siitä että en pidä lentämistä.
-Siri
lauantai 24. tammikuuta 2015
perjantai 23. tammikuuta 2015
torstai 22. tammikuuta 2015
sunnuntai 11. tammikuuta 2015
Matkavalmisteluja
Olemme haaveilleet jo useamman vuoden ajan koko perheen pitemmästä lomamatkasta. Opintovapaani vahvistuttua päätettiin toteuttaa tuo matka tammi-helmikuussa 2015. Pitkään pähkäilimme eri mantereiden välillä ja päädyimme lopulta Australiaan.
 |
| Toukokuussa 2014 aloitettiin suunnittelu. |
 |
| Elokuussa 2014 ostettiin lennot. |
Viime syksynä käytettiin paljon aikaa matkan valmisteluun. Surffailimme netissä, kahlattiin Lonely Planetin oppaita ja kyseltiin vinkkejä Australiassa matkanneilta. Suuren suuret kiitokset Ulla-Maijalle ja Hennalle sekä ennen kaikkea Tobylle! Kiitokset myös kaikille teille, joiden kannustuksesta uskaltauduimme ryhtyä karavaanareiksi.
Viimeisten viikkojen aikana olemme aloittaneet valmistelut toden teolla. Tänään ollaan vahvistettu ja varattu majoituksia sekä opiskeltu campervanin toimintoja. Tämän blogin perustimme lapsille matkapäiväkirjaksi sekä meille kaikille muistoksi matkasta. Toivomme tietenkin, että siitä on iloa myös muille!
Miten sitä malttaakaan nukkua kaksitoista yötä...
Miten sitä malttaakaan nukkua kaksitoista yötä...
- Kati
keskiviikko 7. tammikuuta 2015
Australian eläimet
Australiassa on yhä kasveja ja eläimiä dinosaurusten ajalta, joita ei ole muualla maailmassa. Erikoisin eläin on mielestäni kenguru, koska niitä ei esiinny muualla kuin Australiassa. Punajättikenguru on kengurulajeista suurin ja se on toinen Australian vaakunassa esiintyvistä eläimistä. Toinen vaakunan eläimistä on emu. Emu on strutsia muistuttava lintu. On yleistä nähdä emu tai kenguru luonnossa.
Koala on Australian puissa elävä pussieläin. Koala viettää aikaa eukalyptuspuissa nakerrellen lehtiä.
Vompatti on Australiassa elävä pussieläin. Sillä on terävät kynnet joilla se hakee ruokaa puiden ja kasvien juurista.
- Siri
 |
| Australian vaakuna, piirtänyt Siri |
Australian matkasuunnitelma
Lähdemme perjantaina 23.1. 2015 Australiaan. Lennämme Melbourneen Tokion kautta. Olemme lentokoneessa yhteensä 21 tuntia 50 minuuttia. Välilasku Tokiossa kestää 2 tuntia 10 minuuttia eli yhteensä matka Suomesta Melbourneen kestää 24 tuntia.
Tammikuussa Australiassa on kesä. Keskilämpötila on Melbournessa 15°C-25°C. Kun menemme Australiaan niin australialaisilla on loppumassa kesäloma.
Melbournesta menemme asuntoautolla Great Ocean Roadielle ja sieltä rannikkoa Sydneyhyn. Matka kestää yhteensä 11 päivää.
Sydneyssä yövymme oopperatalon lähellä olevassa hotellissa. Yövymme siellä 4 yötä. Menemme varmaan katsomaan Sydneyn oopperataloa.
Odotan asuntoautoreissua. Tiedän että Australiassa on mielenkiintoisia eläimiä.
- Arttu
Tammikuussa Australiassa on kesä. Keskilämpötila on Melbournessa 15°C-25°C. Kun menemme Australiaan niin australialaisilla on loppumassa kesäloma.
Melbournesta menemme asuntoautolla Great Ocean Roadielle ja sieltä rannikkoa Sydneyhyn. Matka kestää yhteensä 11 päivää.
Sydneyssä yövymme oopperatalon lähellä olevassa hotellissa. Yövymme siellä 4 yötä. Menemme varmaan katsomaan Sydneyn oopperataloa.
Odotan asuntoautoreissua. Tiedän että Australiassa on mielenkiintoisia eläimiä.
- Arttu
 |
| Matkasuunnitelma |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)